Kirjoittaja on kahden pienen tytön äiti, puheterapeutti ja viittomakielen tulkki.
3.5.2012
Vauvaviittomat muualla netissä
Asiaa Vauvaviittomista on nähtävänä uusintana lähetettävässä Vanessa ja Pikkuväki – ohjelmassa (Kausi 3 - Jakso 2, esitetty ensimmäisen kerran 20.2.2011)
Jakso on katsottavissa netistä http://www.livtv.fi/ohjelmat/vanessa-ja-pikkuv%C3%A4ki/etusivu/video/vanessa-ja-pikkuv%C3%A4ki-kausi-3-jakso-2-4
Vauvaviittomista on kirjoitettu myös useammassakin blogissa, kahdessa ensimmäisessä blogissa myös hurmaavat videopätkät viittovista vauvoista! J
Hei Tuulikki!
http://heituulikki.blogspot.com/2011/07/vauvaviittomat.html
Rollemaa.org
http://www.rollemaa.org/arkisto/2010/08/viittomakieli-auttaa-lasta-puheen-oppimisessa/
Onnea etsimässä, jatkumoa metsästämässä
http://ninatt.vuodatus.net/blog/category/Vauvaviittomat
18.2.2011
Baby Signing – Creating Miracle Babies?
Amerikkalaisilla Baby Sign-sivustoilla surffaillessa törmää hyvin amerikkalaistyyliseen maalailuun vauvoille viittomisesta ja sen hyödyistä. Vauva oppii puhumaan aikaisemmin, saavuttaa paremmat kielelliset kyvyt, oppii aikaisemmin ja paremmin lukemaan, kehittyy älyllisesti paremmin kuin muut lapset, muodostaa paremman kiintymyssuhteen vanhempiinsa ja kehittyy emotionaalisesti tasapainoiseksi. Vauvaviittomissa™ ei kuitenkaan ole kyse vain välineestä, konkreettisista viittomamerkeistä, jotka olisivat avain vauvan kasvamiseen ylivertaiseksi ihmiseksi. Kyse on oikeastaan lapsilähtöisestä näkökulmasta kommunikaatioon.
Olennaista vauvan kanssa viittomisessa on aikuisen asettuminen tasa-arvoiseksi kommunikaatiokumppaniksi lapsen kanssa, herkistyminen vauvan viesteille ja keskittyminen vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Lisäksi tarjotaan vauvalle välineitä, viittomia, joilla hänen on helpompi ilmaista itseään. Vauvaviittomia™ käytettäessä luodaan ensiluokkainen kommunikaatiotilanne: ollaan lähietäisyydellä, viestijöillä on keskenään katsekontakti, molemmat keskittyvät yhteiseen asiaan ja viesti välitetään monikanavaisesti, sekä puhuen että viittoen, jolloin lapsi saa sekä auditiivisen että visuaalisen kokemuksen kommunikaatiosta.
Eleilmaisu on luonnollinen osa lapsen kielellistä kehitystä. Kaikki ihmiset käyttävät eleitä ja osa lapsista keksii viittomia itsekin ennen puheen oppimista. Osa vauvoista taas on omassa viestinnässään niukkaeleisempiä ja tällöin vanhempien on vaikeampi tulkita vauvan viestejä. Viittomien käyttäminen voi helpottaa vauvan viestien tulkitsemista. Kun viittomia on käytössä rajallinen määrä, vanhempien on helpompi tulkita vauvan eleistä, mitä hän yrittää viestiä, eikä tyytymättömän vauvan tyynnyttämisen tarvitse perustua pelkkään yritys-ja-erehdys-metodiin arvailemalla, onko tällä kertaa kyse nälästä, märästä vaipasta vai siitä, että lempilelu on sohvan alla.
11.10.2010
Viittomanimet
Mikä olisi sinun vauvasi viittomanimi?
Viittomakielessä henkilöillä on omia viittomia, viittomanimiä, jotka tarkoittavat vain yhtä tiettyä ihmistä. Suomalaisessa viittomakielessä viittomanimet eivät ole yhteydessä ihmisen puhutun tai kirjoitetun kielen nimeen, vaan kahdella Liisalla voi olla aivan erilaiset viittomanimet. Viittomanimi liittyy usein ihmisen ulkoiseen olemukseen; hiustyyliin, hymykuoppaan poskella, luomeen tai syntymämerkkiin kasvoissa. Nimi voi kertoa myös luonteenpiirteestä tai rakkaasta harrastuksesta. Oman viittomanimen saa yleensä jollain tavalla viittomakieliseen yhteisöön liityttyään, sen voi saada koulussa tai vaikka vasta aikuisena työelämässä. Viittomakieliset vanhemmat antavat lapselleen viittomanimen samalla kun väestörekisteriin rekisteröitävän kirjoitettavan nimenkin. Tai viittomanimi voi tulla jo raskausaikana vaikkapa ultraäänikuvassa näkyvästä vauvan käden liikkeestä.
Viittomanimi voi liittyä myös kirjoitettavaan nimeen, siihen voidaan lainata sormiaakkosista nimen alkukirjain ja yhdistää siihen liike tai sijoittaa se luontevalta tuntuvaan paikkaan. Jos nimellä on merkitys, kuten Tuuli, Meri, Otso tai Marja, voidaan viittomanimeä käyttää suoraan tuulta, merta, karhua tai marjaa tarkoittavaa viittomaa.
Miten sinun vauvasi nimi viitotaan? Tuleeko se pään päällä törröttävästä hiustupsusta, pitkistä ripsistä vai jostain aivan muusta?
13.9.2010
Pieni sormien heilahdus, kattoon päin kurottava käsi. Sitten taas tohina jatkuu,
kirjan lukua, autolla päristelyä, keittiön alalaatikon tyhjentämistä. Iltapäivällä kiinteä katse kattolamppuun. Äidin viittominen ei tunnu kiinnostavan, jännempää on se, onko lampussa valo vai ei. Seuraavana päivänä yllättäen aina lampun ohi kulkiessa pieni käsi kurottaa ylöspäin. Viittooko se??
Vauvan ensimmäiset viittomat ovat niinkuin ensimmäiset sanatkin. Niitä ei luultavasti ymmärrä kuin oma äiti tai isä, eivätkä hekään ole varmoja, oliko se nyt oikea viittoma vai pelkkä vahinko. Lapsen mieli toimii myös aivan omalla logiikallaan. Lamppu-viittoma voi tarkoittaa vain sitä yhtä lapsen mielestä kiehtovan oloista kattolamppua, kun sen sijaan koira-viittomalla voi viitata kaikkiin nelijalkaisiin eläimiin.
Pienen vauvan motoriikka on myös vasta kehittymässä. Kun lusikkakaan ei vielä pysy kädessä ja maissinaksunkin on vasta vähän aikaa sitten oppinut suuntaamaan nyrkistä suoraan suuhun päin, voi arvata, että ensimmäiset viittomat ovat suurpiirteisesti vauvan käsialalle sovellettuja. Aikuisen tehtävä on ymmärtää, kannustaa, ymmärtää, antaa oikeaa mallia ja ennen kaikkea ymmärtää pienen viittojan ilmaisuja. Välillä tahattomat käden heilahduksetkin voi tulkita tilanteeseen sopivaksi viittomaksi ja antaa sillä tavoin lapselle palautetta: Hei, sinähän osaat! Kommunikoit ja vaikutat ympäristöösi tässä näin, juuri nyt.